Historian havinaa
Perustaminen
Perustajajäsenet
Seuran perustava kokous pidettiin ”Väinö Isosoinan huoneistossa” 29.04.1957, jolloin pöytäkirjan mukaan paikalla oli maanomistajia ja metsästäjiä yhteensä n. 16 henkeä sekä Loimaan Seudun Yleisen Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Hugo Barcker.
Puhetta johti Väinö Isosoina ja sihteerinä toimi Hugo Barcker. Johtokuntaan valittiin vakinaisiksi jäseniksi puheenjohtajaksi Väinö Isosoina, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Oiva Lainela sekä myös vakinaiseksi jäseneksi Kalle Peltola.
Puhetta johti Väinö Isosoina ja sihteerinä toimi Hugo Barcker. Johtokuntaan valittiin vakinaisiksi jäseniksi puheenjohtajaksi Väinö Isosoina, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Oiva Lainela sekä myös vakinaiseksi jäseneksi Kalle Peltola.
Johtokunnan varajäseniksi valittiin Tarmo Mäki, Eero Vainio, Unto Mäki, Väinö Lehtonen, Esko Nurminen, Väinö Lintula, Vilho Uotila, Jussi Nenonen, Sulo Ristolainen ja Harri Kreula.
Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 22.02.1958 laadittujen sääntöjen perusteella 30.06.1958 numerolla 73.974. Näiden perustamisasiakirjojen mukaan hallitus 22.02.1958 muodostui seuraavista henkilöistä:
Väinö Matias Isosoina puheenjohtaja Karl Lemmes Peltola varapuheenjohtaja Eero Jooseppi Vainio hallituksen jäsen Oiva Johannes Lainela hallituksen jäsen
sekä varajäsenet Väinö Johannes Lintula Unto Uolevi Mäki
Väinö Matias Isosoina puheenjohtaja Karl Lemmes Peltola varapuheenjohtaja Eero Jooseppi Vainio hallituksen jäsen Oiva Johannes Lainela hallituksen jäsen
sekä varajäsenet Väinö Johannes Lintula Unto Uolevi Mäki
Pöytäkirjoista poimittua
Seuran ensimmäinen kettujahti on päätetty järjestää syyskuun 22. päivänä 1963. Sittemmin kettujahdista muodostui perinne, jota on noudatettu vuosia 1977 – 1985 lukuun ottamatta.
Syyskokouksessa elokuun 29. päivänä 1963, pykälässä 13 on päätetty, että seuran jäsenellä oli oikeus kaataa vain 5 jänistä ja 5 metsoa. Ketun ampuminen oikeutti yhteen lisäjänikseen tai lisämetsoon. Muuta riistaa sai ampua vapaasti, peltopyy oli kuitenkin rauhoitettu. Makuulta lähtevää jänistä ei saanut ampua. Vieraskortilla sai ampua yhden jäniksen tai yhden metson. Kanahaukan tapporaha oli 7 mk ja varpushaukan 3 mk 50 penniä (em. kokous 14 §).
Syyskokouksessa elokuun 29. päivänä 1963, pykälässä 13 on päätetty, että seuran jäsenellä oli oikeus kaataa vain 5 jänistä ja 5 metsoa. Ketun ampuminen oikeutti yhteen lisäjänikseen tai lisämetsoon. Muuta riistaa sai ampua vapaasti, peltopyy oli kuitenkin rauhoitettu. Makuulta lähtevää jänistä ei saanut ampua. Vieraskortilla sai ampua yhden jäniksen tai yhden metson. Kanahaukan tapporaha oli 7 mk ja varpushaukan 3 mk 50 penniä (em. kokous 14 §).
Pöytäkirjoista poimittua......
Seuran perustava kokous pidettiin ”Väinö Isosoinan huoneistossa” 29.04.1957, jolloin pöytäkirjan mukaan paikalla oli maanomistajia ja metsästäjiä yhteensä n. 16 henkeä sekä Loimaan Seudun Yleisen Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Hugo Barcker.
Puhetta johti Väinö Isosoina ja sihteerinä toimi Hugo Barcker. Johtokuntaan valittiin vakinaisiksi jäseniksi puheenjohtajaksi Väinö Isosoina, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Oiva Lainela sekä myös vakinaiseksi jäseneksi Kalle Peltola.
Puhetta johti Väinö Isosoina ja sihteerinä toimi Hugo Barcker. Johtokuntaan valittiin vakinaisiksi jäseniksi puheenjohtajaksi Väinö Isosoina, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Oiva Lainela sekä myös vakinaiseksi jäseneksi Kalle Peltola.
Metsoa sai viimeksi metsästää seuran alueella 10-30.09.1966 välisenä aikana.
06.10.1971 4. §:ssä hyväksyttiin Pentti Korpela seuran jäseneksi ja samalla saatiin kalavedet vuokralle ilman eri korvausta Kuusiston pitäjästä.
12.08.1974 saatiin seuralle lisää metsästysmaita Loimaan kunnan Piltolan kylästä noin 460 hehtaaria 25 vuodeksi.
Pöytäkirjoista poimittua....
Peuranmetsästystä on alkujaan harjoitettu seuran toimesta ja 26.11.1975 pidettiin Mellilän Maataloustuottajien talolla perustava peurakokous. Tällöin eriytettiin peuran metsästys omaksi organisaatioksi, joka kuitenkin on emäseuran alainen. Jahtipäälliköksi valittiin tällöin Arvo Kallio.
Peurakannan huippuvuodet olivat vuosina 1980 ja 1996, jolloin seuralla oli luvat 30 ja 35 peuran kaatamiseksi.
1998 kesäkokouksessa Antti Fabritius ehdotti yhden hirven luvan hankkimista Metsähallitukselta seuralle.
Riistanhoitoyhdistyksen ampumakilpailussa on saavutettu merkittäviä tuloksia. 1997 seura palkittiin yhdistyksen alueen parhaana hirvenjuoksussa ja nuoret saavuttivat ykkös- ja kolmossijan nuorten sarjassa.
"Vuosikymmenten metsästysperinne – Mellilän Metsästäjät Ry, perustettu 1957"
– Mellilänmetsästäjät